umu.sePublications
Change search
Link to record
Permanent link

Direct link
BETA
Granqvist, Raoul
Alternative names
Publications (10 of 221) Show all publications
Granqvist, R. J. (2014). Chinua Achebe Revisiting Sweden [Review]. Africa is a Country
Open this publication in new window or tab >>Chinua Achebe Revisiting Sweden
2014 (English)In: Africa is a CountryArticle, book review (Refereed) Published
Keyword
African literature, Chinua Achebe
National Category
Humanities General Literature Studies
Research subject
Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-87131 (URN)
Note

Published 21 March 2104

Available from: 2014-03-21 Created: 2014-03-21 Last updated: 2014-03-28Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Det förflutnas melankoli och möjlighet: Erla Husgafvels småländska diaspora. Horisont (Svenska Österbottens litteraturförening), 4(61), 14-23
Open this publication in new window or tab >>Det förflutnas melankoli och möjlighet: Erla Husgafvels småländska diaspora
2014 (Swedish)In: Horisont (Svenska Österbottens litteraturförening), ISSN 0439-5530, Vol. 4, no 61, p. 14-23Article in journal (Refereed) Published
Abstract [en]

The English title of the current article, “The Melancholy of the Past and Its Possibilities: Erla Husgafvel's Smaland Diaspora,” provides an idealogical backdrop to the tangled emigration to Sweden in 1946 of the Finland-Swedish ethnologist Husgafvel. Leaving Finland so close to the end of the Finnish wars was for her, the staunch Ostrobothnian, patriot, and conservative folklorist, a troublesome enterprise. Settling in Mariannelund, the small southern Sweden city now famous mainly for hosting the filming of Astrid Lindgren's 'Emil in Lonneberga' in the early 1970's (for which Erla and Ekka Husgafvel's handmade candles were used) in 1948, turned into a Husgafvel fairytale of another kind than Lindgren's stories about the lives and customs of Swedish kids. I discuss the Husgafvel metamorphosis of their 'colonized' site into a thirty-year-long exilic exposition of Ostrobothnian peasant customs and a patriotic market place in support of disabled Finnish war veterans with invited villagers as initiates, participants, and customers.  

Place, publisher, year, edition, pages
Vasa: Svenska Österbottens Litteraturförening, 2014
Keyword
Ostrobothnia, chauvinism, traditions, exile, cultural heritage
National Category
Humanities
Research subject
Literature; Social and Economic Geography
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-97713 (URN)
Available from: 2015-01-07 Created: 2015-01-07 Last updated: 2017-12-05Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Eliot Elisofon's Africa: Old, Updated, Worse [Review]. Africa is A Country
Open this publication in new window or tab >>Eliot Elisofon's Africa: Old, Updated, Worse
2014 (English)In: Africa is A CountryArticle, book review (Refereed) Published
National Category
Humanities General Literature Studies
Research subject
Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-86093 (URN)
Note

Published 13 February 2014

Available from: 2014-02-17 Created: 2014-02-17 Last updated: 2014-03-18Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Erla Husgafvel, österbottnisk folklorist i två länder: närvarons problematik, nostalgins förförelse, exilens vemod. Budkavlen, 93(1), 86-100
Open this publication in new window or tab >>Erla Husgafvel, österbottnisk folklorist i två länder: närvarons problematik, nostalgins förförelse, exilens vemod
2014 (Swedish)In: Budkavlen, ISSN 0302-2447, Vol. 93, no 1, p. 86-100Article in journal (Refereed) Published
Abstract [sv]

Erla Hovilainen-Husgafvel (f. Lund), född 1907, uppvuxen i Gamlakarleby och Vasa, flyttade med sina föräldrar som femtonåring till Åbo där hon tog studenten vid Åbo svenska samskola och 1928 fil.mag. examen i folklivsforskning för professor Gabriel Nikander vid Åbo Akademi. Under trettio-talet deltog hon i etnologiska fältexpeditioner i Österbotten och Estland och påbörjade ett mångsidigt författarskap med utgångspunkt i sin forskning som skulle (mer eller mindre) upphöra i och med utvandringen till Sverige (via Danmark) efter krigen. Hon dog 1984 i Småland, Sverige.

Kapitlet är strukturerat enligt tre teoretiska modeller, en bibliografisk, en biografisk, och en idéhistorisk. Jag har organiserat Husgafvels skriftliga produktioner i kronologisk ordning (med en bilagd lista på hennes rikssvenska journalistiska arbeten), som samtidigt utgör plattform för att identifiera enskilda verks genretillhörighet (från fältarbetsanteckningen till krönikan, essän, lustspelet, radioprogrammet, dokumentationen/boken) och deras roll i ett särpräglat etnologiskt författarskap. Kapitlet diskuterar hållpunkter (personliga och strukturella) i Husgafels liv som avgörande för hennes förståelsekultur: hennes sociala familjebakgrund, krigen, patriarkala akademiska mönster, och styrkan/svagheten i utanförskap/exil som kvinna/fattig/österbottnisk 'häxa'. Jag länkar det biografiska perspektivet med det idéhistoriska för att förstå eller problematisera tre övergripande motivområden som Husgafvel var besatt av: 1. revolt och anpassning: bygdekonservatism, nationalism, överträdelse; 2. (myten om) det österbottniska samhället (byn) som naturtillstånd och kunskapsreservat; 3. (e)migrationens ideologiska vemod.

Kapitlet är avsett ge ny kunskap om en relativ okänd finlandssvensk etnolog och berätta om ett emigrantöde av ett speciellt slag. 

Abstract [en]

Erla Hovilainen-Husgafvel was born (Lund) in Gamlakarleby/Kokkola in 1907, moved with her family to Vasa/Vaasa while a child, and from there, in her teens, to Åbo/Turku where she attended Åbo svenska samskola. She graduated from Åbo Akademi in 1928 with a master's degree in ethnology ('folklore'), with Professor Gabriel Nikander as her supervisor. During the 1930s she participated in in all eleven ethnological expeditions in Ostrobothnia and Estland and also started her career as a multifaceted writer with its genesis in her fieldwork. Her academic work would terminate (more or less) by the time of her and her husband's emigration to Sweden (via Denmark) in 1946. She died in 1984 at Mariannelund, Småland, in southern Sweden.

The chapter is structured along the three theoretical practices of bibliography, biography, and intellectual history. I have organized Husgafvel's written works chronologically (her newspaper articles written in Sweden appear separately). The bibliographical list of works serves also as tool to identify their generic affiliations (from the field work notes to the chronicle, the essay, the comedy, the radio program, the book/documentary) and their roles in her unconventional ethnological writing. The chapter features stations (personal and structural) in her life that were central for her intellectual formation: her family background, the Finnish wars, patriarchal academic patterns, and the strength/weakness of being alienated/in exile, as woman/ working class poor/ Ostrobothnian 'witch'. I associate the biographical perspective with that of intellectual history in order to understand or problematize three overlapping areas that possessed Husgafvel: 1. rebellion or assimilation, countryside conservatism, nationalism, transgression; 2. the myths about the Ostrobothnian community (the village) as an Edenic reservoir of knowledge; 3. the ideological melancholia of (e/im)migration.

My intention is to introduce a relatively unknown Finland-Swedish ethnologist and to tell a story about a remarkable person who emigrated but never moved. 

Place, publisher, year, edition, pages
Åbo: Institutet för folklivsforskning vid Åbo Akademi, 2014
Keyword
Ostrobothnia, Finland-Swedish nationalism, migration, exile, ethnology
National Category
Languages and Literature Ethnology
Research subject
Ethnology; Cultural Anthropology; Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-97631 (URN)
Available from: 2014-12-28 Created: 2014-12-28 Last updated: 2016-06-08Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Mytologins inskränkthet [Review]. Vasabladet (25 september), 21
Open this publication in new window or tab >>Mytologins inskränkthet
2014 (Swedish)In: Vasabladet, ISSN 1458-4492, no 25 september, p. 21-Article, book review (Other (popular science, discussion, etc.)) Published
Abstract [en]

The ongoing mythologizing of the poet in both criticism and, as recently in a play produced by Wasa teater (Vasa), is reductive, and needs to be confronted. 

Place, publisher, year, edition, pages
HSS Media-bolagen Ab, 2014
National Category
Humanities
Research subject
Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-93582 (URN)
Available from: 2014-09-25 Created: 2014-09-25 Last updated: 2014-10-06Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Resan som hänförelse: Erla Hovilainen-Husgafvels berättelse "Brevet från Afrika" i historisk och biografisk kontext. In: Maria Sandin (Ed.), Vertikal 3: Tema: Horisonter (pp. 38-49). Vasa: Svenska Österbottens Litteraturförening
Open this publication in new window or tab >>Resan som hänförelse: Erla Hovilainen-Husgafvels berättelse "Brevet från Afrika" i historisk och biografisk kontext
2014 (Swedish)In: Vertikal 3: Tema: Horisonter / [ed] Maria Sandin, Vasa: Svenska Österbottens Litteraturförening , 2014, p. 38-49Chapter in book (Refereed)
Abstract [en]

The Finland-Swedish ethnologist Erla Husgafvel's story 'Brevet från Afrika' ('The Letter from Africa') is a re-telling of an authentic episode from her mother's early life (1880's), about the exaltic impact of the turning up of a letter from her missionary sister in northern Namibia. As Husgafvel originally published her 'letter' in a Christmas bulletin for Ostrobothnian soldiers at the Russian war front in 1944, it reads as a secular consolation in its juxtaposing, almost blashemously,  the causes for confronting death, the dying for the present Coming of God alternatively for your country. It is brave statement about life. 

Place, publisher, year, edition, pages
Vasa: Svenska Österbottens Litteraturförening, 2014
Keyword
Africa, mission, death and its ethics, the Finnish wars, storytelling
National Category
Humanities
Research subject
Social and Economic Geography; History Of Sciences and Ideas; Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-93423 (URN)978-952-68211-0-8 (ISBN)
Available from: 2014-09-21 Created: 2014-09-21 Last updated: 2014-09-30Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Samuel Ödmann, 1750-1829. In: Lars Kleberg (Ed.), Svenskt översättarlexikon: . Huddinge: Södertörns högskolebibliotek
Open this publication in new window or tab >>Samuel Ödmann, 1750-1829
2014 (Swedish)In: Svenskt översättarlexikon / [ed] Lars Kleberg, Huddinge: Södertörns högskolebibliotek , 2014Chapter in book (Refereed)
Abstract [en]

Samuel Ödmann's (1750-1829) was a Linnean by affection, professor at Upsala University, theologian, writer of hymns, and armchair traveler stuck to his sick bed for four decades. Ödmann's production has a global reach: he translated among others Jacob Cook, William Bligh, Mungo Park, Robert Norris, John White, and John Gabriel Stedman, and took a special interest in Africa. I focus on his translational and colonial methods of acculturalization and his ways of popularizing his source texts through acts of paraphrasing and editing 

Place, publisher, year, edition, pages
Huddinge: Södertörns högskolebibliotek, 2014
Keyword
eighteenth-century translation
National Category
Humanities
Research subject
Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-85660 (URN)
Note

Publicerad 2014-02-06

Available from: 2014-02-08 Created: 2014-02-08 Last updated: 2014-02-10Bibliographically approved
Granqvist, R. (2014). Språk som kannibalism. Språk som översättning. In: Frans-Michael Kirsch, Per-Åke Lindblom och Arne Rubensson (Ed.), Guld i strupen?: Rötter och relationer till svenska språket. Stockholm: Språkförsvaret
Open this publication in new window or tab >>Språk som kannibalism. Språk som översättning
2014 (Swedish)In: Guld i strupen?: Rötter och relationer till svenska språket / [ed] Frans-Michael Kirsch, Per-Åke Lindblom och Arne Rubensson, Stockholm: Språkförsvaret , 2014Chapter in book (Refereed)
Place, publisher, year, edition, pages
Stockholm: Språkförsvaret, 2014
Keyword
cannibalism as language, language as translation, biography as language, Finland-Swedish, meänkieli
National Category
Humanities
Research subject
History Of Sciences and Ideas; Social and Economic Geography; Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-93605 (URN)9789163766480 (ISBN)
Note

Cannibalism and translation, the two concepts that act as theoretical stanchions of this chapter essay, refer to the cultural or national condition where a majority language in pursuance of centric dominance undermines the minority and where translation in its meaning of egalitarian transferring contests the absorption or the total annihilation that may follow. I use my first language acquisition as a biological trek to discuss variances of these two antagonistic activities in motion. At a very early age, around six or seven, I understood the power structure of language differentiation when I was to be mobbed by my school mates for mispronouncing the local dialect word for the 'egg,' using my migrant mother's argot. She had moved from the neighboring village marrying my father. Ten years later, this kid stuff but painful experience transformed into an issue of othering that I could barely handle intellectually. It was when the school faculty decided to ban – demonstratively for a week – our dialects in preference for the standardized Swedish, as they felt that we otherwise never would learn the 'pure' Finland-Swedish. But we, mostly peasant sons and daughters coming out of the villages, liked our tongues. I remember my anger at the time and discovered opposition as a medium or rather, as I see it today, the creative energies that otherness can develop at its best. Some ten years later, now teaching English and French, at the Haparanda gymnasium (a small frontier city), these insights conditioned by my bilingual (or was it tri-lingual?) background were to open up for me and my students, as it had done for numerous Tornedalen activists, teachers, and scholars already, the rightfulness of the river valley people to not only speak their kind of Finnish but to engage in a 'postcolonial' struggle for the authorization of 'meänkieli' as one of the five Swedish national minority languages. In the latter part of the essay I discuss how this biographical avenue lead me into African studies and translation studies, and recently into debates in Finnish media about cannibalism, of how the Swedish-speaking domains in Finland are withering and the country losing part of its anima.  

Available from: 2014-09-28 Created: 2014-09-28 Last updated: 2015-05-12Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Vänner och världsförfattare: Nadine Gordimer och Sara Lidman [Review]. Västerbottens-Kuriren (16 juli), 26
Open this publication in new window or tab >>Vänner och världsförfattare: Nadine Gordimer och Sara Lidman
2014 (Swedish)In: Västerbottens-Kuriren, no 16 juli, p. 26-Article, book review (Other (popular science, discussion, etc.)) Published
Abstract [en]

These lines are a recognition of Nadine Gordimer's and the Swedish writer Sara Lidman's life-long friendship that began in 1960 with Lidman visiting Johannesburg. Lidman's novel, Jag och min son ('I and My Son') based on her time in apartheid's South Africa, its complex thematics of guilt and fury, bears Gordimer's signature.

Place, publisher, year, edition, pages
Umeå: , 2014
Keyword
Apartheid
National Category
Humanities
Research subject
Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-93422 (URN)
Note

See my article about Lidman's novel

http://umu.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2:271612

Available from: 2014-09-21 Created: 2014-09-21 Last updated: 2014-10-06Bibliographically approved
Granqvist, R. J. (2014). Översättning som språk: De andras röster i Eino Leinos dikter (Elmer Diktonius), Väino Linnas Tuntematon sotilas (Nils-Börje Stormbom, Sven-Olof Högnäs), och Kalevala (Lars Huldén, Mats Huldén, Eino Friberg).. Horisont, 61(3), 48-53
Open this publication in new window or tab >>Översättning som språk: De andras röster i Eino Leinos dikter (Elmer Diktonius), Väino Linnas Tuntematon sotilas (Nils-Börje Stormbom, Sven-Olof Högnäs), och Kalevala (Lars Huldén, Mats Huldén, Eino Friberg).
2014 (Swedish)In: Horisont, ISSN 0439-5530, Vol. 61, no 3, p. 48-53Article in journal (Refereed) Published
Abstract [en]

The article “Translation as Language” is divided into two parts. In the first I discuss the circumstances why, generally speaking, translation fails; why it succeeds; and what I mean by the premise embedded in the title. In the second, I analyze the translational flow between the Finnish poets Eino Leino and Elmer Diktonius (from Finnish into Swedish); an oral section collected from Väinö Linna's Tuntematon Sotilas and its translation from a Finnish dialect into a Finland-Swedish dialect by N-B Stormbom and Sven-Olof Högnäs; and finally two translations of 'Runo' 32, lines 251-272 in Kalevala, the first by Lars and Mats Huldén (Swedish) and the second by Eino Friberg (English). I discuss aspects of asymmetrical translation which may be the consequences of writer idolatry (the genius and the drunkard) or obsession with illusive and fundamentalist concepts such as the dichotomy of source and target, and the romances of 'faithfulness' and the 'origin.' Translations that maintain an interaction between the voices, that respect their individual Otherness, share, in metaphorical terms, a common language. In my analysis I define features that I call 'similarity in Otherness,' translation as language, in Leino--Diktonius, Linna--Stormbom/Högnäs, and Kalevala--Huldén/Friberg.

Place, publisher, year, edition, pages
Svenska Österbottens litteraturförening, Vasa: , 2014
Keyword
translation, Finland-Swedish literature, Kalevala, Väinö Linna, Elmer Diktonius
National Category
General Literature Studies
Research subject
Literature
Identifiers
urn:nbn:se:umu:diva-93604 (URN)
Note

Översättning till finska (första delen av artikeln)

Käännös on kieli

Toisten äänet Eino Leinon runoissa (Elmer Diktonius), Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (Nils-Börje Stormbom, Sven-Olof Högnäs) ja Kalevalassa (Lars Huldén, Mats Huldén, Eino Friberg).

Mitä käännös on ja miksi se voi epäonnistua?

Kääntäminen on siirtymistä yhdestä kielestä toiseen, siltojen rakentamista ja vastavuoroisen ymmärryksen luomista yksilöiden, kulttuurien ja valtioiden välille. Se on demokraattinen prosessi, joka hyödyttää ennen kaikea suomen ja ruotsin kaltaisia pieniä kieliä. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Hyödyn saaja riippuu siitä, kulkeeko suurten ja pienten kielien välinen liikenne molempiin suuntiin vai päätyykö se vain toiselle puolelle siltaa. Ajatus, että kääntämällä ’A’ ’B:ksi’ harjoitettaisiin vastavuoroista sillanrakennusta, voi siten olla vaarallinen harhaluulo. Käännös muodostaa kulttuuripoliittisen ja ideologisen kentän. Kääntäminen on aina poliittista toimintaa, samoin kuin kääntämättä jättäminen.

Käännös voi mennä vikaan. Tämä voi johtua kirjailijan – yleensä miehen – roolin ylikorostamisesta, toisin sanoen kirjailijan näkemisestä jääräpäisenä nerona, juoppona boheemina tai ainutlaatuisena, kaiken arvostelun yläpuolella olevana olentona. Tai sitten tämän paikan ottaa edellisen halveksittu vastakohta, suullinen kertoja. Takertuminen kirjailijaan vaikuttaa käännökseen kielteisesti: teksti/kerronta jää alisteiseksi sen luojan ylistämiselle.

Kysymys voi myös olla mieheyteen ja naiseuteen liittyvistä hierarkioista, jolloin miehinen kieli, ilmaisutapa ja patriarkaalinen ajattelutapa vääristävät kääntämistä. Tässä yhteydessä hyvin tavalliset ’uskollisuuteen’ ja ’luotettavuuteen’ liittyvät käsitteet, sanat ja pohdiskelut ovat syntyneet miehisestä valtaperspektiivistä. Läpikotainen uskollisuus, ’uskollinen käännös’ on fundamentalistin tunnuslause. ’Uskollisuus’ tekee lopun kielestä.

Tähän liittyvä lähes hysteerinen luottamus alkuperäiseen (jota voimme kutsua ’isäksi’) ja sen maallisen, arkipäiväisen kopion (’äpärän’) halveksunta tekee käännöksestä siloiteltua, normatiivista ja mitäänsanomatonta.

Käännöksen kieli ja kuinka se voi onnistua

Kirjallisuushistorialliset tosiasiat auttavat kyseenalaistamaan näitä käsityksiä. A-teksti eli alkuperäinen on jo sekin läpikäynyt muuntumisia. Hamlet oli olemassa eri versioina kauan ennen kuin William Shakespeare ja hänen teatteriryhmänsä viimeistelivät tämän mestariteoksen 1600-luvun alussa. Samanlaisesta suhteesta on kysymys James Joycen Odysseus-romaanin ja Homeroksen klassisen Odysseus-eepoksen välillä. Shakespeare ja Joyce matkivat, ja tämä teki heistä suuria kirjailijoita. ’Kalevalaiset’ laulut olivat olemassa ennen kuin Elias Lönnrot merkitsi ne ylös ja järjesti ne eppiseen runomuotoon. Kalevalan alkio oli kehittynyt vuosisatojen kuluessa.

Alkuperäisiä ei ole olemassa, on vain kopioita. (Myös me olemme toistemme kopioita, ja meidän on syytä olla iloisia siitä.) Tämä merkitsee, että kustantaja, joka esipuheessa kertoo käännöksen olevan ’uskollinen’ alkuperäiselle, sortuu mitäänsanomattomaan kaavamaisuuteen. Tällaisen menettelyn looginen seuraus on kääntäjän näkymättömäksi tekeminen. Viestituojan on syytä pitää turpansa kiinni, verhoutua sarkavaatteisiin, syödä hernekeittoa ja kadota surkean palkkion saatuaan näyttämöltä kuin tarjoilija ravintolapöydän ääreltä. Ne, jotka omistavat kirjallisuuden, eivät halua olla tekemisissä tämän tyypin kanssa. Suurimmalla osalla arvostelijoista ja kustantajista on puutteelliset tiedot kääntämisen tematiikasta, strategiasta ja historiasta. Kääntämisen länsimainen aatehistoria ja teorianmuodostus käsittelevät näitä ongelmia.

Paras käännös löytyy siitä peräkkäisten toisenlaisten versioiden joukosta, jossa edellistä muunnellaan usein epälojaalein, rienaavin, mielikuvituksekkain ottein, kuten Elmer Diktonius muunnelmissaan muutamista Leinon runoista. Diktoniuksen kieli on erilaista mutta puhuu samaa Leinon kieltä. Leino puolestaan on ottanut vauhtia Kalevalasta, joka taas... .Tätä ilmiötä kutsutaan kääntämiseksi metonymian avulla. Se, että A keinottelee itsensä B:n seuraan, tyttö vetää poikaa puoleensa, tyttö valloittaa pojan, voi sellaisessa metaforien maailmassa tarkoittaa samaa kuin että poika tapaa pojan tai että mitään kohtaamista ei synnykään. Kääntämiseen kuulu kaikki tämä, myös tuo kohtaamisen pois jättäminen. Kahdessa käännöksessä voi olla vastavuoroisia symmetrioita ilman pakottamista.

Käännöksen kieli

Kääntäjän ääni on kuultavissa monella tavalla. Joskus se tulkitsee kovaan ääneen aivan ajatellun lukijan vieressä, joskus se on yhtä aktiivinen toisella puolella, lähellä kirjailijaa ja tämän tekstiä. Ensinmainittu strategia vie teosta kotiinpäin, jälkimmäinen ylläpitää sen toisenlaisuutta ja vaatii lukijaa hankkimaan omin päin ulkopuolista tietoa tekstistä.

Kuuliaisesti sopeutuvat toistot eli käännökset lisäävät ’alkuperäiseen’ sen henkiinjäämisestä todistavan leiman. Suomenkielinen Raamattu on siten enemmän suomalainen kuin heprealainen. Kalevala on ajan mittaan leimautunut yhä enemmän suomalaisen nationalismin piiriin, mutta samanaikaisesti ja yhtä voimallisesti siitä on tullut pannationalistinen, yleisnationalistinen teos. Jälkimmäisestä todistaa se, että eepos on käännetty yli kuudellekymmenelle kielelle, mm. swahiliksi ja meänkielelle.

Tätä pirstaleista ja sekavaa maailmaa minä kutsun käännöksen kieleksi. Se on kieli muutetussa merkityksessä, kieli, jolla ei ole kieli-, lause- ja äänneoppia, omaa maata ja merta, mutta jolla on yhteinen rajat ylittävä tematiikka ja ideologia. Siinä suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset tekstit yhdistyvät erilaisuuden samanlaisuudessa. Käännöksen kielessä Leino ja Diktonius löysivät toisensa, samoin kuin suomalainen Kalevala, ranskalainen Rolandin laulu ja englantilainen Beowulf. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Kurt Vonnegutin Slaughterhouse 5 ovat veljeksiä.

Analyysi

Käsittelen Elmer Diktoniuksen käännöstä Eino Leino Helkavirsiin kuuluvan ”Ylermi”-runon kahdesta säkeestä; Nils-Börje Stormbomin käännöstä Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta (kiinnittäen erityistä huomiota alaveteliläisen Sven-Olof Högnäsin osuuteen); Lars ja Mats Huldénin, isän ja pojan, sekä amerikkalaisen Eino Fribergin Kalevala-käännöksiä, edellinen ruotsiksi, jälkimmäinen englanniksi.

Raoul J. Granqvist

(Käännös: Pertti Hyttinen, Kokkola)

Available from: 2014-09-28 Created: 2014-09-28 Last updated: 2014-10-16Bibliographically approved
Organisations

Search in DiVA

Show all publications