umu.sePublications
Change search
Refine search result
1 - 34 of 34
CiteExportLink to result list
Permanent link
Cite
Citation style
  • apa
  • ieee
  • modern-language-association-8th-edition
  • vancouver
  • Other style
More styles
Language
  • de-DE
  • en-GB
  • en-US
  • fi-FI
  • nn-NO
  • nn-NB
  • sv-SE
  • Other locale
More languages
Output format
  • html
  • text
  • asciidoc
  • rtf
Rows per page
  • 5
  • 10
  • 20
  • 50
  • 100
  • 250
Sort
  • Standard (Relevance)
  • Author A-Ö
  • Author Ö-A
  • Title A-Ö
  • Title Ö-A
  • Publication type A-Ö
  • Publication type Ö-A
  • Issued (Oldest first)
  • Issued (Newest first)
  • Created (Oldest first)
  • Created (Newest first)
  • Last updated (Oldest first)
  • Last updated (Newest first)
  • Standard (Relevance)
  • Author A-Ö
  • Author Ö-A
  • Title A-Ö
  • Title Ö-A
  • Publication type A-Ö
  • Publication type Ö-A
  • Issued (Oldest first)
  • Issued (Newest first)
  • Created (Oldest first)
  • Created (Newest first)
  • Last updated (Oldest first)
  • Last updated (Newest first)
Select
The maximal number of hits you can export is 250. When you want to export more records please use the 'Create feeds' function.
  • 1.
    Forsman Svensson, Pirkko
    et al.
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Muotoja ja merkityksiä vanhasta suomesta nykysuomeen1998Book (Other academic)
  • 2.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Fadermördari, tumpit ja är-är2005In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 2Article in journal (Refereed)
  • 3.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    FinOpe-verkkosivusto ja SanatOn-roolipeli - uutta suomea toisena tai vieraana kielenä opettaville opettajille ja heidän oppilailleen2007In: Virsu III: suomalais-ugrilaisia kohdekieliä ja kontakteja / [ed] Pirkko Muikku-Werner, Ossi Kokko ja Hannu Remes, Joensuu, Finland: Joensuun yliopistopaino , 2007Chapter in book (Other academic)
  • 4.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    "Haluan luen kirjan ja opiskellan piene Suomi": Kansainvälinen suomen tutkimushanke2010In: Liekki. Ruotsinsuomalainen kulttuurilehti, ISSN 0347-3597, no 03/10, 16-17 p.Article in journal (Other (popular science, discussion, etc.))
  • 5.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä2014In: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja, ISSN 1736-9290, E-ISSN 2228-3854, no 24, 125-150 p.Article in journal (Refereed)
    Abstract [en]

    Verbs of verbal communication in texts written by Swedish-speaking learners of Finnish In texts written by Swedish-speaking learners of Finnish at the beginners’ level the students use a lot of semantically different kind of verbs. The goal of this investigation is to research verbs that express verbal communication. The verbs of verbal communication can be classified in three groups, the speak verbs, the say verbs and the question verbs. All these verbs can also be called as speech act verbs. $e investigation is concentrated to !nd out which verbs of verbal communication the texts contain and in what sentence types they are to be found. However, the main focus of the investigation lays on the research of the arguments that the verbs can have. The investigation also contains a shorter survey of the forms of the verbs. In the learners texts seven verbs of verbal communication has been found: puhua ‘to speak’, huutaa ‘to shout’, jutella ‘to chat’, sanoa ‘to say’, kertoa ‘to tell’, kysyä ‘to ask’ and vastata ‘to answer’. These verbs occur in total 413 times in the material. The most frequent verbs are the neutral verb sanoa, puhua and kertoa. The verbs sanoa and puhua are very common and frequent in standard Finnish and also in productions written by learners of Finnish with different mother tongues. The verbs of verbal communication appear in dfferent kinds of sentences such as argumentative sentence and in sentences before and after a direct speech. The verbs of verbal communication can occur with sentence arguments and with adverbial arguments inflected in cases. The verbs sanoa, kertoa, kysyä and vastata have interrogative sentences and especially että-subordinate clauses as sentence arguments. With the verb kysyä the learners also use jos-subordinate clauses instead of interrogative sentences. This is a sign of transfer from their mother tongue Swedish. The adverbial arguments in the corpus are inflected in nominative, partitive, illative, elative, allative and ablative. The most frequent cases are elative, allative and ablative. All the arguments inflected in nominative are not correct. The forms of the verbs of verbal communication vary but a typical verb form is a verb in active voice present tense conjugated in third person singular. The mood of the verbs is most often the indicative but there are also some occurrences of conditional forms. The most common tenses of the verbs are the present and the past tense. Of the tenses perfect and pluperfect there are only a few occurrences. The learners also use the verbs in A- and MA-infinitive forms and the MA-infinitives are in the illative case and the predicates in the sentences are motion verbs. The results of this investigation show that the Swedish-speaking learners at the beginners’ level master the use of verbs of verbal communication well. They also do right case choices needed in the adverbial arguments and even most of the sentence arguments have been handled in a correct way. The language and the forms in the texts don’t vary very much in the beginning of the studies but the students are able to express various communication situations with common and frequent verbs of verbal communication.

  • 6.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages. finska.
    Kvantitativa studier av syntaxen i finsk ungdomslitteratur1992Doctoral thesis, monograph (Other academic)
    Abstract [en]

    The aim of this study is to investigate the syntax in Finnish literature for young people in order to arrive at fundamental information about the character of the language in literature of this kind. The corpus consists of three Tiina books by Anni Polva. My method is mainly quantitative, but also comparative. The language of the three books is compared, but the results of this comparison are also contrasted with other Finnish and also Swedish quantitative linguistic investigations. The investigation begins at the sentence and clause levels. To some extent is also considered whether syntactic features occur in main clauses or in subordinate clauses, in narrative text or in dialogues.

    The length of sentences and clauses is investigated. It appears that the length of sentences stated in clauses (2.2 clauses on averige) and the length of clauses in words (5 words on averige) do not differ from those typical of literature for children or adults. On the other hand the length of sentences stated in words (11 words on averige) is somewhat higher than in literature for children and adults. Active and passive clauses, mode, tense and negation in the clauses are investigated. The results show that the frequency of active clauses is high and the frequency of passive clauses is very low. The frequency of negated clauses is also very high. The most frequent mode is the indicative, followed by the conditional. There are few predicates in the imperative, and there are only isolated instances of predicates in the potential. The use of tenses resembles that in literature for children and adults: most predicates are in the past tense, followed by the present, the pluperfect and the perfect.

    Main clauses and subordinate clauses of different kinds are dealt with in the investigation. The proportion between main clauses and subordinate clauses is about the same as in the spoken language. The coordinating as well as the subordinating conjunctions are investigated both with regard to the actual occurrences of the conjunctions and with regard to their meanings. The most frequent coordi­nating conjunctions are ja 'and* (55.8 %) and multa 'but' (21.4 %). The classification of the conjunctions according to meaning shows that copulative conjunctions are the most frequent ones (50.7 %). Of the subordinating conjunctions että 'that' (35.7 %) and kun 'when, because' (25.0 %) are the most frequent ones. Semantically explicative conjunctions are the most frequent subordinating conjunctions (27.6 %). Syndetic coordination is most frequent in main clauses (78.8 %) as well as in subordinate clauses (98.9 %). Asyndetic coordination is clearly used as a stylistic device.

    A large number of different constructions are used in the corpus. Some of them are contracted clauses, some are other constructions which resemble them. The frequency of these constructions is unexpectedly high. The most frequent types of contracted clause are the necessive construction (47.9 %), the participle construction (18.3 %) and the temporal construction (15.3 %). Of the other constructions the modal construction (60.4 %) and the agent construction (12.8 %) are the most frequent ones.

    The structure of the sentences in the Tiina books is varied and sometimes complex. In all there are 167 different combinations of clauses in the corpus. The most frequent type of sentence consists of one main clause (27.8 %). In the combination of clauses we also find clauses with different degrees of subordination. Grade 1 is the most frequent one (87.1 %). However, there are even instances of grade 4. The position of main clauses and subordinate clauses varies a great deal. They may be mixed at will. The corpus contains a large number of clause combinations which occur once only.

  • 7.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Käytävä matto ja klaffi-lipasto.2002In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 2/2002Article in journal (Other academic)
  • 8.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages. finska.
    Lahjaksi naiselle vasara rusetilla varustettuna1998In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 2, 10-14 p.Article in journal (Other academic)
  • 9.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Mauste, höyste ja herkku.1999In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 1/1999Article in journal (Other academic)
  • 10.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Menen seuraavaan kursiin: korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden illatiivin ja allatiivin käytöstä kirjallisessa tuotannossa2010In: Publication of the Institute of Estonian Language and Culture, ISSN 1736-4221, no 12, 101-126 p.Article in journal (Refereed)
  • 11.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Mikä hoto molkeri! Tuleeks' se hipan kengässä?: Anni Polva selittää Tiina-kirjojen sanoja1992Book (Other academic)
  • 12.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages. Finska.
    Oletko sairaalakunnossa?2007In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 1, 19-21 p.Article in journal (Other academic)
  • 13.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages. finska.
    Onko anadigi suomea?1997In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 2, 13-14 p.Article in journal (Other academic)
  • 14.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin2012In: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja, ISSN 1736-9290, E-ISSN 2228-3854, no 22, 188-218 p.Article in journal (Refereed)
    Abstract [fi]

    Artikkelissa pohditaan oppikirjan sanaston mahdollista vaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin. Tutkimus on korpuspohjainen ja sisältää kaksi korpusta: suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten korpuksen ja oppikirjan viiden kappaleen sanastojen korpuksen. Suomenoppijoiden korpus kuuluu osana Kansainväliseen oppijansuomen korpukseen. Molempien korpusten sanat ovat siinä muodossa kuin ne ovat esiintyneet alkuperäisissä lähteissä. Tutkimusmetodi on komparatiivinen ja kvantitatiivinen. Vertaamalla yhtäältä oppijoiden käyttämiä, toisaalta oppikirjassa esiintyviä sanoja ja sanamuotoja toisiinsa tarkastellaan, missä määrin oppijat ovat hyödyntäneet oppikirjaa. Mikäli samoja sanoja ja muotoja on löydettävissä, kyseessä voi olla oppikirjan vaikutus oppijoiden kieleen. Artikkelissa tarkastellaan myös eri sanaluokkien esiintymistä tuotoksissa ja oppikirjassa. Lisäksi kartoitetaan oppijoiden tuotoksissaan käyttämien sanojen yleisyyttä ja esiintymistiheyttä.

  • 15.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Ostaisin lahjaan sairaita lapsia: Oppijankielen tutkimushanke2010In: Sutina. Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n jäsenlehti, ISSN 1799-3970, no 1, 18-20 p.Article in journal (Other (popular science, discussion, etc.))
  • 16.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä2013In: Lähivôrdlusi. Lähivertailuja, ISSN 1736-9290, E-ISSN 2228-3854, no 23, 238-264 p.Article in journal (Refereed)
    Abstract [en]

     

    This article investigates how frequently and in what functions Swedish-speaking

    beginners-level learners of Finnish use the six local cases.

    The specific focus of

    the article is on the comparison of correct and incorrect use of the local cases

    in their

    different functions. The investigation is corpus-based, and the material

    used in the study is the Swedish sub-corpus of the electronic corpus entitled

    The International Corpus of Learner Finnish. The texts were compiled during

    the period 2006–2009 at Umeå University.

    The research material, which was

    analysed using WordSmith Tools software contains a total of 43 496 word tokens,

    of which 4 408 are

    inflected in the local cases. The analysis to find out the different

    functions in which the local cases occur was carried out manually, because

    at the time of the analysis the corpus was not yet linguistically annotated.

     

    The corpus is divided into four groups: place, time, verb government and

    others.

    The results show that learners use the local cases mostly to express concrete

    places.

    This is natural because on the beginners’ level the most elementary

    functions of local cases are presented and learned. However, the material

    contains many occurrences of verbs that govern a local case, and there are also

    different types of expressions of time. The group designated “Others” includes

    occurrences of local cases in various functions, for instance, the adessive case

    expressing possessor, instrument, or vehicle.

    In most expressions, the learners use the local cases correctly. Only in 7% of

    the expressions did the learners choose an incorrect local case; these errors are

    to be found mostly in expressions of concrete places and imply an overuse of the

    allative case. Expressions of time or verb-governed local cases seem to be easier

    for the learners. However, in expressions of time the adessive case is sometimes

    used incorrectly instead of the essive case which is not systematically presented

    in the beginners-level course. Incorrect adessive use instead of verb-governed

    allative also occurs frequently.

    The conclusion of this investigation is that Swedish-speaking beginnerslevel

    learners of Finnish have already mastered the basic functions and uses of

    the Finnish local cases, despite the fact that the expressions of local and directional

    relations in Swedish and Finnish are structured very

    differently, reflecting

    a different perception of the world. The results of this study can be utilized in

    teaching and in producing teaching materials for courses in Finnish as a foreign language.

  • 17.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Pikkarit, sukkarit ja beehoot.2003In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 3/2003Article in journal (Other academic)
  • 18.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Pläägät, buutsit ja tsengat: Kenkien nimityksiä slangissa2002In: När språk och kulturer möts: festskrift till Tuuli Forsgren 2 november 2002. / [ed] Heidi Hansson, Raija Kangassalo & Daniel Lindmark, Umeå: Umeå universitet , 2002, 35-43 p.Chapter in book (Other academic)
  • 19.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Pohjoisessa testataan roolipeliä suomen kielen opetuksessa2005In: Ruotsin Sanomat, no 2005-02-11Article in journal (Other academic)
  • 20.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages. Finska.
    Roolipeli SanatOn ja FinOpe-sivusto suomen oppimisen tueksi2007In: Ote - opetus ja teknologia, ISSN 1236-7664, no 1, 29-31 p.Article in journal (Other academic)
  • 21.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Roolipeli suomi toisena tai vieraana kielenä -opetuksessa2007In: III Kansainvälinen VIRSU-konferenssi 19.-20. tammikuuta 2007 Joensuussa, 2007Conference paper (Other academic)
    Abstract [fi]

    Vuonna 2004 aloitti toimintansa hanke FinNet. Network for teachers of Finnish as a second or foreign Language (www.projects.itek.norut.no/finnet). Tähän kolmen pohjoismaan väliseen yhteishankkeeseen osallistuu henkilöitä seuraavilta tahoilta: Norjasta Tromssasta atk-tutkimusyksikkö Norut IT ja Tromssan lääninhallituksen koulutusosasto, Ruotsista Uumajan yliopiston suomen kielen jaos, Suomesta Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (Kotkan ja Kouvolan toimipisteet) sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.

    Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda apuvälineitä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa toimiville suomea toisena tai vieraana kielenä opettaville opettajille ja heidän oppilailleen. Hankkeessa on keskeisimpänä virtuaalinen online roolipeli, joka on nimeltään SanatOn. Roolipeli on rakennettu siten, että oppilas voi pelata sitä yksin tai useampien kanssa samanaikaisesti.

    Pelissä on selvä juoni ja lisäksi mysteerio, jonka ratkaistakseen oppilaan on pelattava koko peli. Peliin on sijoitettu eriasteisia kielitehtäviä ja minipelejä, joiden avulla oppilas pääsee etenemään pelissä. Roolipelin kautta oppilaat tutustutetaan suomen kielen eri osa-alueisiin ja samalla myös suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja tavalliseen arkipäivän elämään. Roolipelin yhteyteen on suunniteltu myös kielisalkku, johon oppilaat voivat kerätä tekemäänsä kieliaineistoa ja kirjata kielenoppimisensa edistymistä ja kehittymistä.

    Oppilaat, joille roolipeli on tässä vaiheessa tarkoitettu, ovat joko kveeni- tai ruotsinsuomalaistaustaisia ja heidän kielitaustansa ja kielelliset tarpeensa vaihtelevat suuresti. Roolipelin tarkoituksena on tukea perinteistä opetuspedagogiikkaa ja -menetelmiä ja stimuloida ja motivoida oppilaita käyttämään suomea vaihtelevissa. tilanteissa.

    Roolipelin lisäksi hankkeessa on luotu FinOpe-sivusto, joka on suomenopettajien kansainvälinen kohtaamispaikka. Sivustossa on mm. keskustelufoorumi, opetusvinkkejä, linkkikokoelma (www.finope.fi). Opettajille on kehitetty myös verkkokurssi, joka perehdyttää heitä käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan.

  • 22.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Roolipeli -uusi tapa oppia suomea toisena tai vieraana kielenä2006In: XXXIII Kielitieteen päivät Turussa 4.-5. toukokuuta 2006: esitelmien tiivistelmät / [ed] Piia Seppälä, Turun yliopisto , 2006Conference paper (Other academic)
  • 23.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Roolipelillä suomen kimppuun: Kielenopetuksessa puhaltavat uudet tuulet2005In: Liekki, ISSN 0347-3597, no 1Article in journal (Refereed)
  • 24.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Rotsit ja brallat: Takkien ja housujen nimityksiä slangissa2003In: Kieli tienhaarassa: Juhlakirja Maija Grönholmin 60-vuotispäivän kunniaksi 23.9.2003 / [ed] Michaela Pörn, Anita Åstrand, Åbo: Åbo Akademis Förlag, 2003, 91-103 p.Chapter in book (Other academic)
  • 25.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä2011In: Lähivertailuja, ISSN 1736-9290, no 21, 154-184 p.Article in journal (Refereed)
    Abstract [fi]

    Esittelemäni tutkimus on ensimmäinen osa ruotsinkielistensuomenoppijoiden paikallissijojen käytön tutkimustani. Tutkimuksessa kartoitan paikallissijojen yleisyyksiä ja erilaisia paikallissijojenkäyttöjä. Aineistona on äidinkieleltään ruotsinkielistensuomenoppijoiden suomi vieraana kielenä -alkeiskurssilla kirjoittamiakirjallisia tuotoksia sisältävä Ruotsin osakorpus (43 496 sanetta), joka kuuluu Kansainvälisen oppijansuomen korpukseen. Digitaalisesta aineistosta on WordSmith Tools -ohjelmaan kuuluvalla Concord-työkalulla haettu kaikki aineiston sisältämät paikallissijaesiintymät (4 408 sanetta). Tutkimusmetodina on käytettyvirheanalyysiä, ja tutkimus on luonteeltaan myös kontrastiivinen. Artikkelissa keskitytään suomenoppijoiden valitsemiin norminvastaisiin paikallisijojen käyttöihin, jotka ilmenevät paikallissijojen keskinäisenä sekoittumisena ja paikallissijojen käyttämisenä muiden sijamuotojen vastineina. Artikkelissa pohditaan, miten suomenoppija hahmottaa suunnan ja tilan käsitykset, kun oppijan lähtökieli ja opeteltava kohdekieli kuuluvat eri kielikuntiin.

  • 26.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Sanasalaattia.2002In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 4/2002Article in journal (Other academic)
  • 27.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Sanasta numeroksi2005In: Kielikello, ISSN 0355-2675, no 4Article in journal (Refereed)
  • 28.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Sika ennen ja nyt2008In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 1Article in journal (Other academic)
  • 29.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Sikashoppailua Oulussa2007In: Kielitieteen päivät: Oulu 24.-25. toukokuuta 2007 ABSTRAKTIKIRJA, Oulun Yliopisto, University of Oulu , 2007Conference paper (Other academic)
    Abstract [fi]

    Suomen kielessä sana sika on esiintynyt Agricolan ajoista lähtien. Sanan alkumuotoa ei ole pystytty jäljittämääm, mutta sen etymologisia vastineita on itämerensuomessa ja mordvassa. Todennäköisesti sika on lainautunut indoeurooppalaisilta naapureilta, joilta on saatu muitakin maatalouteen ja sen käsitteistöön kuuluvia sanoja. Nykysuomessa sika-sana voi toimia erilaisissa tehtävissä ja sen merkityskenttä on laajentunut niin, että joukko merkityksiä on jo hyvin kaukana tästä alkujaan sorkkaeläinten ryhmään kuuluvasta kotieläimen nimityksestä. Sika saattaa olla mm. substantiivi, joka tarkoittaa esimerkiksi ihmistä, useimmiten miespuolista, joka käyttäytyy jotenkin hyvistä tavoista poikkeavasti. Joitakin vuosia sitten sikaa alettiin käyttää yhdysadjektiivien alkuosana lähinnä nuorison puhekielessä. Puheessa voi esiintyä esimerkiksi seuraavanlaista "sikailua": Mä sain tän loimen sikahalvalla tai Tää muona on sikahyvää. Sika-sanan yhdistämisestä toiseen substantiiviin ei ole esiintymiä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimiston kokoelmissa. Tällainen kielipiirre ei siis ole, ainakaan toistaiseksi, pesiytynyt suomeen muualla kuin Oulussa. Kirjoitetusta kielestä olen nimittäin sieltä löytänyt mm. yhdyssanat sikapäivät, sikatarjoukset ja sikahinta. Merkitykseltään sikaa voi nykyisin käyttää hyvin monissa yhteyksissä. Aikojen kuluessa jotkin merkitykset ovat jo kiteytyneet pysyviksi, mutta ainakin puhekielen ja slangin osalta sana on saanut joukon uusiakin. Tarkastelen esitelmässäni lähinnä sitä, millaisissa merkityksissä sika-sanaa on mahdollista käyttää. Havaintoni perustuvat sanakirjoihin 1800-luvun loppupuolelta 2000-luvun alkuun.

  • 30.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Suomea oppimaan roolipelin avulla2005In: Ruijan Kaiku, no 9Article in journal (Refereed)
  • 31.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Suomi työssä2014In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 3, 23-24 p.Article in journal (Other (popular science, discussion, etc.))
  • 32.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Modern Languages.
    Untsikka päällä ja hikerit jalassa: Huomioita jalkineiden ja vaatteiden nykynimityksistä1998In: Muotoja ja merkityksiä vanhasta suomesta nykysuomeen / [ed] Pirkko Forsman Svensson, Tuija Määttä, Umeå: Umeå universitet, institutionen för finska , 1998, 46-52 p.Chapter in book (Other academic)
  • 33.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Uusperheet ja niiden jäsenten nimitykset2010In: Kieliviesti, ISSN 0280-350X, no 4, 7-9 p.Article in journal (Other academic)
  • 34.
    Määttä, Tuija
    Umeå University, Faculty of Arts, Department of language studies.
    Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa2013In: AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, ISSN 1798-7822, no 5, 123-141 p.Article in journal (Refereed)
    Abstract [en]

    This article presents the results of research on how Swedish-speaking students learning Finnish as a foreign language at the beginners’ level use the frequent verbs tulla ‘come’ and mennä ‘go’ and what kind of rections (government) these verbs can have in the students’ writing. The research is corpus-based and quantitative. The results show that the students master the majority of the rections according to the rules but in some cases they choose a wrong local case, for example illative instead of allative or vice versa. The verbs, especially mennä, can also have MA-infinitive as rection. In a few cases the form of the infinitive is not correctly produced. Furthermore, thestudents have constructed clauses in which the rection demands the translative case. However, almost half of such clauses are unsuccessful.

1 - 34 of 34
CiteExportLink to result list
Permanent link
Cite
Citation style
  • apa
  • ieee
  • modern-language-association-8th-edition
  • vancouver
  • Other style
More styles
Language
  • de-DE
  • en-GB
  • en-US
  • fi-FI
  • nn-NO
  • nn-NB
  • sv-SE
  • Other locale
More languages
Output format
  • html
  • text
  • asciidoc
  • rtf